Lasten- ja nuorisopsykoterapeutti (ET, erityistaso) on Valviran (sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) hyväksymä koulutus.

 

Koulutuksella on psykoanalyyttinen tausta. Koulutettava on käynyt läpi oman psykoterapian (psykoterapia tai psykoanalyysi) noin kolmivuotisen koulutuksen lisäksi. Koulutus lasten- ja nuorisopsykoterapeutiksi sisältää muun muassa vauvaobservaatiota, työskentelyä useiden koulutuspotilaiden sekä heidän huoltajiensa kanssa työnohjaajan valvonnassa. sekä osallistuminen teoria-sekä kliinisiin seminaareihin.

 

Lasten- ja nuorisopsykoterapian tarkoitus on työstää esimerkiksi

– itsetunto-ongelmia

– käyttäytymisongelmia

– alakuloisuutta

– koulunkäyntivaikeuksia

– pulmia kaverisuhteissa tai/ja ristiriitoja vanhempien kanssa

– pelkoja, vaikeita ajatuksia ja voimakasta ahdistuneisuutta

 

Neuvonta vanhemmille/huoltajille

 

Oletko huolissasi lapsestasi tai nuorestasi?

Lapset ja nuoret käyttävät monenlaisia keinoja kertoakseen ettei heillä kaikki ole hyvin.

 

Vanhempana kokee helposti avuttomuuden ja riittämättömyyden tunteita kun lapsi oireilee, eikä tapoja auttaa aina löydy, vaikka halua olisi. Vanhempana voi myös juuttua toimintamalleihin joista on vaikea päästä eroon. Psykoterapeutin kanssa keskustelu voi antaa uutta ymmärrystä lapsen tilanteesta sekä poikia parempia

toimintamalleja auttaa lasta kehittymään. Tukikäynnit vanhemmille jotka ovat huolissaan lapsestaan antavat mahdollisuuden ymmärtää ja auttaa lasta uudella tavalla.

 

Lapsen psykoterapia

Lapsen ongelmat voivat näyttäytyä eri tavoin, esim. pelkoina, takertuvana käytöksenä, painajaisina, räyhäävänä käytöksenä tai keskittymisvaikeuksina.

Lapsi osoittaa oireilulla, ettei kaikki ole hyvin hänen elämässään. Usein pulmat ovat ohimeneviä, jolloin on mahdollista löytää keinoja auttaa lasta eteenpäin ilman ulkopuolista apua.

 

Joskus lapsen pahoinvointi jatkuu. Perhe tai muut lapsen lähiympäristössä huolestuvat lapsesta, ja vanhemmat ehkä kokevat juuttuneensa tilanteeseen johon ei ole ratkaisua näköpiirissä.

Ammatillinen apu on usein silloin tarpeen ja psykoterapiahoito on yksi tapa auttaa lasta eteenpäin kehityksessään.

Lapsen psykoterapiassa lapsi työstää kokemuksiaan ja fantasioitaan leikin, pelaamisen sekä piirtämisen kautta. Lapsen psykoterapian tarkoitus on auttaa lasta ymmärtämään itseään ja ympäristöään paremmin. Terapiassa keskitytään helpottamaan lasta kuormittavia kehitysesteitä sekä vahvistamaan lapsen voimavaroja. Terapia jatkuu 1-3 vuotta ja lapsi tapaa terapeuttia 1-2 kertaa viikossa.

 

Vanhempien/huoltajien omat käynnit lapsen psykoterapian ohessa

Lapsen hoitoa ei voi toteuttaa ilman vanhempien omia käyntejä rinnakkain lapsen terapian kanssa. Vanhempia tavataan tavoitteena lisätä ymmärrystä lasta kohtaan, mutta myös vanhemmuuden tukemiseksi ja vahvistamiseksi. Lapsi elää kiinteässä suhteessa perheensä kanssa. Lapsen terapia vaikuttaa usein koko perheen tilanteeseen sekä perheen arkeen. Lasta pitää ehkä esimerkiksi kuljettaa terapiatunneille monta kertaa viikossa.

KELA usein tukee perheen psykoterapiakuljetuksia.

KELAN tehdyissä tutkimuksissa käy ilmi, että 80 % psykoterapeuttisen kuntoutuksen saaneista asiakkaista hyötyvät merkittävästi hoidosta. Vaikka terapiassa käyminen voi tuntua sekä vanhemmista että lapsesta raskaalta, yhteistyötä lapsen terapiaprosessin

turvaamiseksi kannattaa yhdessä jatkaa. Usein koko perheen hyvinvointi lisääntyy lapsen saadessa apua tilanteeseensa.

 

Nuorten psykoterapia

 

Nuoruusiässä useimmilla esiintyy rauhattomuutta herättäviä tunteita, ajatuksia ja fantasioita. Joskus nämä vaikuttavat niin voimakkaasti arkeen, että jokapäiväisestä elämästä tule raskas.

Nuoruusikä on murrosaikaa kaikille, jolloin voi tuntua hankalalta jättää lapsuus taakseen kehittyäkseen aikuiseksi. Häpeän sekä ahdistuksen tunteet heräävät helposti. Monet nuoret tuntevat olevansa ulkopuolisia, yksinäisiä sekä arvottomia. Suhteet sekä vanhempiin että ystäviin voivat olla vaikeasti tulehtuneita.

Nuoren päätyessä psykoanalyyttiseen psykoterapiaan hän saa keinoja tutustua itseensä sekä erilaisiin omassa mielessään liikkuviin aiheisiin. Keskustelut terapeutin kanssa auttavat jäsentämään sekavia ja kaoottisia asioita sekä muodostamaan niistä sanoja ja lauseita. Silloin nuori saa apua muodostaa käsittämättömästä sisäisestä mielen maisemasta ymmärrettävän.

Nuori haluaa useimmiten käydä terapiassa itsenäisesti ilman vanhempiensa läsnäoloa. Toisaalta keskustelut vanhempien, terpeutin ja nuoren kesken voivat muodostua tärkeäksi osaksi terapiaprosessia nuorelle itselleen. Nuoren omat toiveet yhteystyöstä kodin kanssa ovat tärkeitä. Nuoren terapiaprosessia pohditaan keinoja itsenäistyä sekä selviytyä omin neuvoin.

Terapia jatkuu usein ainakin 1-3 vuotta ja tapaamisia on 1-2 kertaa viikossa.